tiistai 12. lokakuuta 2010

Lunta odotellessa

Ihmisten Facebook-päivityksistä päätellen jossain päin Suomea on satanut jo lunta. Täällä ei ole vielä lunta, mutta varsin vilpoista on jo täälläkin. Alma ei sentään ole (ainakaan vielä) onneksi palellut. Toivottavasti se ei pakkaa passiansa ja puruluitansa, ja ikävöi Espanjaan siinä vaiheessa, kun talvi iskee todenteolla. Eilen kaivoin itselleni villasukat talvivarastoista. Kun tulin tänään töistä kotiin, toinen sukka oli syöty.

Luin eilen artikkelia Can Animals Cry? Kirjoittaja oli haastatellut Jeffrey Moussaieff Massonia eläinten tunteista. Jeffrey Moussaieff Masson, joka rakastaa koiria ja jolla itselläänkin on niitä ollut, pitää koiran omistamista julmuutena eläintä kohtaan. Hänen mielestään ihminen ei pysty tarjoamaan koiralle sellaista elämää kuin koiralla kuuluisi olla.

Masson on kirjoittanut yhdeksän kirjaa eläinten tunne-elämästä. Hän lopetti kananmunien syönnin tehdessään selvitystyötä kirjaansa The Pig Who Sang To The Moonia varten. Lopulta hänestä tuli vegaani, ja vegaanius johdatti hänet kirjoittamaan kirjan The Face On Your Plate. Itse olen lukenut hänen kirjoistaan Kun Norsut Itkevät (When Elephants Weep). Tänään hain kirjastosta Mitä Koiralla Mielessä (Dogs Never Lie About Love). Se kertoo koiran tunne-elämästä. Omistuskirjoituksen jälkeisellä sivulla on Fritz von Unruhin sitaatti: "Koira on ainoa olento, joka rakastaa sinua enemmän kuin sinä rakastat itseäsi".

Artikkelin lopussa kirjoittaja kertoo George-koirastaan, joka heillä oli ollut kun hän oli ollut lapsi. George oli ollut kytkettynä ulos ketjuun, eikä se saanut tulla sisälle. George oli kytkettynä ketjuun koko elämänsä, eikä se koskaan saanut juosta vapaana. Ei kertaakaan koko elämänsä aikana. :(

Artikkeli on luettavissa täältä.

En tiedä, kuinka paljon Alma on saanut juosta vapaana kahden tarhavuotensa aikana. Nyt se kuitenkin saa juosta vapaana joka päivä pitkin Pyynikin metsiä ja rantoja. Ja varsin onnellisen oloisena se siellä kirmaakin. 





Pullopostia Pyhäjärvessä

4 kommenttia:

  1. Tätä Hesyn Rescue tiedotetta on netissä nyt tunnuttu linkkaavan aika usein, kun erinäisillä matkailufoorumeilla on etsitty lentokummeja.

    Onko Hesyn takapihalla Suomen Kennelliiton sponsoroima lautakasa, vai mitä tämä meinaa, onko parempaa tietoa?

    VastaaPoista
  2. Ihan hyvähän se on, että noita asioita miettii ja kyseenalaistaa. Uskon, että suurin osa rescue-koiria tuovista yhdistyksistä toimii hyvin ja vastuunsa kantaen, mutta ehkä mukaan mahtuu myös niitä jotka eivät niin toimi. En itse asiassa tiedä, koska en ole tarkemmin eri yhdistysten toimintaan perehtynyt. Kokemusta on Espanjan koirista koska Alma tuli sen kautta. Myös Kodittomien koirien ystävät ry:n toimintaan tutustuin jonkun verran, koska alunperin ajatus oli adoptoida koira Romaniasta.

    Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että ensisijaisen tärkeää on ennaltaehkäisevä eläinsuojelutyö ja asennekasvatus kohdemaassa. Muutenhan toiminnassa ei olisi kovin paljoa järkeä, vaan se olisi kuin laastarin laittoa loputtomasti vuotavaan haavaan, tai vähän niinkuin se hölmöläisten valon kanto säkeissä. Valistustyötä tekevät ainakin Espanjan koirat ry sekä Kodittomien koirien ystävät ry Romaniassa. Espanjan koirien toiminnan kuvauksesta ; "Uskomme, että adoptiotoiminta paitsi auttaa yksittäisiä koiria, myös lisää ihmisten tietoisuutta ongelmasta sekä Espanjassa, Suomessa että laajemmin EU:n alueella ja näin vähitellen parantaa koirien tilannetta laajemminkin.. Yhdistys tekee myös tiedotustyötä koirien tilanteesta ja on kirjoittanut paljon lehtiartikkeleita sekä antanut televisioon haastatteluja toiminnastaan ja koirien tilanteesta Espanjassa." Kodittomien koirien ystävät ry kuvaa toimintaansa mm. näin: "Tavoitteemme on kulkukoirien määrän vähentäminen pysyvästi. Uskomme pitkäaikaisiin ratkaisuihin koirien steriloinnin ja ihmisten valistuksen avulla. Meillä on myös adoptio-ohjelma, jonka avulla etsimme terveille, hyvänluonteisille koirille kotia Suomesta. Adoptio-ohjelman ideaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa siihen, että kuvittelisimme poistavamme katukoiraongelman ottamalla koiria Suomeen. Adoption tarkoitus on vapauttaa paikkoja muille apua tarvitseville koirille, koska tarhojen tilat ovat erittäin rajoitetut eikä jono kadulla pienene koskaan." Romaniassa eläinsuojelujärjestöt steriloivat ja rokottavat katukoiria. Steriloidut ja rokotetut koirat merkitään laittamalla sellainen läpyskä koiran korvaan. Näin kertoivat paikalliset ystävämme Bukarestissa, kun kysyin miksi joillain katukoirilla on merkkejä korvissaan. Tämähän oli tapa, jota Hesy ja WSPA suosittavat. En tiedä, kuinka muissa maissa toimitaan.

    VastaaPoista
  3. (..jatkuu..) Useimmat asiat, mihin Hesy ottaa kantaa, pätevät mihin tahansa koiran omistamiseen, ei ainoastaan rescue-koiran; esim:

    -"Rescue-koira ei ole jokaiselle sopiva." No ei tosiaan olekaan. Koira ylipäätänsä ei ole jokaiselle sopiva.

    -"Rescue-koiraa ei kannata ottaa, ellei ole aikaa ja ennen kaikkea osaamista vaativankin koiran kouluttamiseen." Mitään koiraa ei kannata ottaa, jos sille ei ole aikaa ja osaamista.

    -"Adoptoijan on syytä arvioida omat voimavaransa ja taloudellinen tilanne; riittävätkö resurssit pahimmillaan koko koiran eliniän kestävään lääkitsemiseen ja hoitamiseen." Ylipäätänsä koiran tulevan omistajan on syytä arvioida ko. asioita. Asioita kannattaa miettiä ja arvioida ja niistä kannattaa ottaa selvää ennen kuin ryhtyy minkäälaiseen koiran hankintaan.

    Rokotuksista ja taudeista; Espanjan koirat ainakin rokotti, madotti, steriloi ja myös testasi Alman tiettyjen tautien varalta ennen sen tuloa Suomeen. Eihän se tietysti sitä poista, ettei niitä myöhemmin voisi ilmetä. Siihen pitää varautua.

    Hesy on huolissaan epäonnistuneista adoptoinneista ja siitä, että joissakin tapauksissa rescue-eläinten määrä on ollut huomattavan ylimitoitettu omistajan resursseihin. Olen samaa mieltä siitä, että kenenkään ei pitäisi ottaa niin paljon eläimiä, että niistä ei enää pysty kunnolla huolehtimaan. Sama koskee lasten määrää. Toivoisin, että kukin hommaisi niitäkin vain sen määrän, mistä pystyy huolehtimaan. Hesy on huolissaan myös Suomeen tuoduista liian huonokuntoisista eläimistä. Olen tästäkin samaa mieltä. Joskus ei vaan tarvitsisi pitkittää eläimen kärsimystä.

    Yhdistysten tarkempiin toimintaperiaatteisiin ja siihen, kuinka niillä on resursseja kantaa vastuunsa koko adoptoidun eläimen eliniän, en osaa kommentoida millään lailla.

    Tulipa kovin pitkä kommentti ja paljon lisääkin olisi tullut, mutta ehkä tämä riittää tähän tällä erää. Tästähän olisi saanut ihan oman postauksensa. ;)

    VastaaPoista
  4. Äkkiäkös deletoit nuo viestit (+tämän) ja teet niistä uuden postauksen; ansaitsisi varmasti etusivun näkyvyyden. :)

    VastaaPoista