Talviunille

Tähän aikaan vuodesta karhut vetäytyvät talviunille. Minä haluan myös vetäytyä talviunille. Joutua nousemaan umpiunesta lämpimän peiton alta säkkipimeään ja kylmään maailmaan lähteäkseen töihin on väkivaltaa, joka pitäisi lailla kieltää. Tänä aamuna oli erityisen pimeätä ja kellomeri piti konserttiaan (en herää yhteen herätyskelloon, enkä edes kahteen). Almakin kävi vain nopeasti toivottamassa hyvät huomenet ja meni sitten takaisin patjalleen. Se kiersi itsensä kettumaiselle kerälle, tunki kuononsa takajalkojen alle ja jatkoi uniaan. Alma nukkuu usein tuollaisessa kettumaisessa kerässä, ja ihan ketun värinenkin se on.

Ruokakipon kolistessa Alma tuli keittiöön hitaasti venytellen. Ensin se venyttelee etutassut ja sitten takatassut, ja sitten se asettuu kaaaikessa rauhassa odottamaan lupaa iskeä aamupalan kimppuun. Eikö koirien kuulu rynnätä kuin raketit, kuola valuen, kun ruokakippo kolisee eikä ensin miettiä ja sitten vasta tulla hitaasti venytellen?! Alma on kyllä suhteellisen rento tapaus kaikin puolin. Tosin jossain kohtaa sen karvalakkia on alkanut kiristää, se on nimittäin alkanut rähistä joillekin vastaantuleville nartuille. Onko espanjatar alkanut kokea Pohjolan karvaiset kanssasisarensa uhkaksi, vai olenko jotenkin epäonnistunut sen kotouttamisprosessissa..?

Eikä vieläkään lunta!

Lunta odotellessa

Ihmisten Facebook-päivityksistä päätellen jossain päin Suomea on satanut jo lunta. Täällä ei ole vielä lunta, mutta varsin vilpoista on jo täälläkin. Alma ei sentään ole (ainakaan vielä) onneksi palellut. Toivottavasti se ei pakkaa passiansa ja puruluitansa, ja ikävöi Espanjaan siinä vaiheessa, kun talvi iskee todenteolla. Eilen kaivoin itselleni villasukat talvivarastoista. Kun tulin tänään töistä kotiin, toinen sukka oli syöty.

Luin eilen artikkelia Can Animals Cry? Kirjoittaja oli haastatellut Jeffrey Moussaieff Massonia eläinten tunteista. Jeffrey Moussaieff Masson, joka rakastaa koiria ja jolla itselläänkin on niitä ollut, pitää koiran omistamista julmuutena eläintä kohtaan. Hänen mielestään ihminen ei pysty tarjoamaan koiralle sellaista elämää kuin koiralla kuuluisi olla.

Masson on kirjoittanut yhdeksän kirjaa eläinten tunne-elämästä. Hän lopetti kananmunien syönnin tehdessään selvitystyötä kirjaansa The Pig Who Sang To The Moonia varten. Lopulta hänestä tuli vegaani, ja vegaanius johdatti hänet kirjoittamaan kirjan The Face On Your Plate. Itse olen lukenut hänen kirjoistaan Kun Norsut Itkevät (When Elephants Weep). Tänään hain kirjastosta Mitä Koiralla Mielessä (Dogs Never Lie About Love). Se kertoo koiran tunne-elämästä. Omistuskirjoituksen jälkeisellä sivulla on Fritz von Unruhin sitaatti: "Koira on ainoa olento, joka rakastaa sinua enemmän kuin sinä rakastat itseäsi".

Artikkelin lopussa kirjoittaja kertoo George-koirastaan, joka heillä oli ollut kun hän oli ollut lapsi. George oli ollut kytkettynä ulos ketjuun, eikä se saanut tulla sisälle. George oli kytkettynä ketjuun koko elämänsä, eikä se koskaan saanut juosta vapaana. Ei kertaakaan koko elämänsä aikana. :(

Artikkeli on luettavissa täältä.

En tiedä, kuinka paljon Alma on saanut juosta vapaana kahden tarhavuotensa aikana. Nyt se kuitenkin saa juosta vapaana joka päivä pitkin Pyynikin metsiä ja rantoja. Ja varsin onnellisen oloisena se siellä kirmaakin. 

Pullopostia Pyhäjärvessä

Hyvää eläinten viikkoa!

Tänään on kansainvälinen eläinten päivä, ja tästä alkaa eläinten viikko. Eläinten päivä on myös Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Franciscus Assisilainen on katolisen kirkon valitsema eläinten ja luonnonsuojelun pyhimys. Eläinten viikkoa on vietetty vuodesta 1959 alkaen. Tänä vuonna eläinten viikon teema on sikojen hyvinvointi.

www.sikatehtaat.fi

Kansakunnan suuruus ja sen moraalinen edistys voidaan arvioida siitä, miten sen eläimiä kohdellaan. (Mahatma Gandhi)

Toivotan hyvää eläintenviikkoa Almalle ja Nellille Sateenkaarisillalle. Toivotan hyvää eläintenviikkoa myös kaikille eläimille, joilla on koti ja joita rakastetaan, mutta erityisen hyvää eläintenviikkoa ja ennen kaikkea parempaa elämää toivon kaikille hylätyille ja kodittomille eläimille sekä niille, jotka pelkäävät ja kärsivät ihmisten julmuudesta; kotieläimille jotka joutuvat asumaan tietämättömien ja/tai julmien omistajiensa kanssa; turkiseläimille ja koe-eläimille häkeissänsä, jotka kärsivät ja kituvat ihmisen julmuuden, turhamaisuuden ja äärimmäisen itsekkyyden tähden; eläimille, jotka elävät eläintarhoissa ja delfinaarioissa, vaikka kuuluisivat luontoon olemaan vapaana; tuotantoeläimille, jotka elävät liian lyhyen elämänsä kärsien oloissa, jonne eivät kuulu vain ihmisten makumieltumysten takia ja että ihmiset saisivat syödä mahdollisimman halvalla ja paljon tehotuotettua lihaa, jota eivät elääkseen edes tarvitse. Lähetän teille rakkautta ja pyydän anteeksi rotuni teihin kohdistamaa sortoa. Hyi helvetti meitä! :(

Eläinten tappaminen urheilun, nautinnon, seikkailun, nahkojen tai turkisten takia on sekä inhottava että ahdistava ilmiö. Sellaisella raa'alla toiminnalla ei ole mitään oikeutusta. (Dalai Lama)

Uskon, että joskus maailma on parempi paikka, ja tulevaisuudessa tämä aika nähdään eläinten holokaustina. Auschwitzhän alkaa siitä, kun joku sanoo että se oli vain eläin, ja jos teurastamoissa olisi lasiseinät, maailma olisi täynnä kasvissyöjiä. Eläinten kärsimys piilotetaan meiltä siististi pakattuihin jauhelihapaketteihin ja ”onnellisiin” valmiiksi marinoituihin broileripaketteihin, jotta meidän ei tarvitsisi miettiä ruuan alkuperää. Koska mehän emme halua miettiä sitä. Eläinteollisuus ja Valio ovat tehneet tuottavaa työtä luodessaan myyttiä onnellisena käyskentelevistä sioista, kanoista ja lehmistä. Todellisuus on valitettavasti jotain ihan muuta, ja sitähän me emme halua tietää. Harjoitamme spesismiä eli lajisortoa, joka on aivan yhtä tuomittavaa kuin rasismi.

Kysymys ei ole siitä, ajattelevatko ne, tai puhuvatko ne, vaan: kärsivätkö ne? (Jeremy Bentham)

Hyvää eläintenviikkoa kaikille, jotka lukevat tätä – sillä eläimiähän me olemme kaikki! Tämä linkki on dokumentti nimeltä Earthlings. Toivon, että se herättää ajatuksia suhteestamme kanssaeläimiimme sekä ympäröivään maailmaan.

Kuule rukouksemme, oi Herra.. Työllä rasitettujen, aliravittujen ja julmasti kohdeltujen eläinten puolesta.. kaikkien niiden puolesta, joita metsästetään, jotka on hylätty, jotka ovat peloissaan tai nälkäisiä.. Ja anna kaikille niiden kanssa tekemisissä oleville myötätuntoinen sydän ja lempeät kädet ja ystävällisiä sanoja. (Albert Swhweitzer)