Señoritan ensimmäinen joulu Suomessa

Tip, tap, tip, tap, tipe, tipe, tip, tap..

Onkohan Almalla ennen ollut kunnon joulua? Tänä vuonna oli. Ilma oli kylmä, suorastaan jäätävä, mutta tunnelma oli lämmin. Joulun paukkupakkaset eivät Almaa haitanneet, se viiletti pitkin jäätä lumi pöllyten. Joulupukki oli Almasta sen verran jännittävä, että sille sen piti haukkua niin, että en tiedä kumpaako lopulta jännitti enemmän, pukkia vai Almaa. Lahjoiksi olin ostanut tänä vuonna lähinnä eettisiä lahjoja Animalialta ja Kodittomien koirien ystävät ry:ltä. Lapset saivat toki lelunsa, mutta muuten keskityin enemmän aineettomiin lahjoihin. Romanian koiria halusin tukea ostamalla eettisiä lahjoja Kodittomien koirien ystävät ry:ltä, koska alun perinhän tänne piti muuttaa romanialaisen koiran. Tarkoitus oli adoptoida koira sieltä, mutta Alma kutsui Espanjan koirien sivuilla niin, että nyt täällä asuukin señorita. Ja oikein onnellinen olenkin ihanasta ja rakkaasta Almastani. Sen oli tarkoitus tulla tänne. Encuentros importantes son planeados por las almas mucho antes de que los querpos se vean.

Almakin sai lahjoja

Nam, siankorvia!

Jouluaaton lenkki jäällä

Kaiken hulinan keskellä piti ottaa välillä torkkuja

Kolme yötä jouluun on...

Ihanaa ja iloista joulua! toivottaa Alma

Jouluksi kotiin

Adventti alkaa

Oho, marraskuu meni. En sentään nukahtanut talviunille, vaikka niistä viimeksi haaveilinkin. Lunta on tullut marraskuun aikana yllin kyllin ja pakkasta on riittänyt. Alma on ottanut lumen ja jään vastaan ilolla. Se tykkää lumesta ja nauttii talvesta, eikä sitä näytä palelevankaan yhtään, vaikka pakkasta on ollut välillä paljonkin.

Tänään aukeaa joulukalenterin ensimmäinen luukku. Alma tosin avasi osan luukuista jo viime viikolla:

Alma on tullut yhä valikoivammaksi toisten koirien suhteen. Pikkuhiljaa se on alkanut haukkua ja/tai mörähdellä lähes jokaiselle vastaantulevalle koiralle. Jos koira menee kauempaa ohi, Alma ei välitä siitä, mutta jos menemme hihnassa toisen koiran läheltä ohi, se harvemmin malttaa pitää kuononsa kiinni. Kun se saa rauhassa tutustua toisiin koiriin, kaikki menee ihan hyvin, mutta jotenkin remmissä toisten koirien kohtaaminen vaikuttaa olevan sille stressaavaa. Tutut koirat ovat asia erikseen, ne Alma kohtaa rennosti. Muita se ilmeisesti jännittää niin paljon, että se purkautuu rähinään. Olemme aloittaneet kouluttautumisen vastaantulevien vieraiden koirien kohtaamiseen. Toivottavasti se tuottaa tulosta. Hyviä vinkkejä vastaanotetaan!

Ensilunta haistelemassa ja maistelemassa

Jee, lumi on kivaa!

Jääpuikkoja ihmettelemässä