Hyvää alkanutta vuotta!

Niin se on taas uusi vuosi pyörähtänyt käyntiin. Alma otti vuodenvaihteen juhlinnat tyynesti. Jännitin etukäteen, kuinka se suhtautuisi raketteihin, mutta ei se reagoinut niihin mitenkään. Ehkä asiaa auttoi se, että Tampereella on rakettikielto keskustan alueella. Täällä meidän nurkillamme ei siis viuhunut raketit ainakaan ihan kuonon edestä.

Remmirähinät ovat viime aikoina vähentyneet huomattavasti. Kokeilin erilaisia keinoja, kun aloin koulia sitä asian suhteen. Toimivimmaksi on osoittautunut se, että puhun Almalle rauhoittavasti heti, kun toinen koira ilmestyy näkyviin. Alman rähinät kun johtuvat lähinnä pelosta, niin sen rauhoittaminen on ollut paras keino vähentää rähinää. Toivotun käyttäytymisen, eli toisen koiran kohtaamisen remmissä ilman rähinää, olen palkinnut kehuilla ja koirankekseillä. Kohtaamiset menevät nykyään useimmiten asteikolla ihan ok - todella hyvin. Välillä ne menevät päin honkia, mutta kaiken kaikkiaan huomattavasti stressittömämmin kuitenkin kuin vielä muutama viikko sitten.

Alma oli eilen hoidossa, jossa se oli löytänyt suklaapaketin, avannut sen ja ehtinyt syödä muutaman palan. Suklaahan on koirille vaarallista, mutta onneksi señorita ehti syödä vain vähän eikä mitään tapahtunut. Se käy ja kukkuu hyvin edelleen. Alma oli myös piilottanut puruluunsa kukkaruukkuun. Aarre siis odottaa seuraavaa hoitokertaa, jos se vielä silloin muistaa kätkönsä.

Uuden vuoden aatto. Keskiyö, raketit paukkuu ja me ollaan näin hiljaa ja rauhallisesti.